Seppo "perusseppo" Palomäki
Tuo perusseppo kuvastaa enempi luonnetta kuin koulutusta tai työtäni. Olen psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Minulla on nuorisopsykiatrian ylilääkärin virka Seinäjoen keskussairaalassa. Toimin myös lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikön johtajana.
Kotonani on lukuisten kirjojen lisäksi vaimoni ja kaksi murkkua. Eli vaikka en vie töitä kotiin ne ovat siellä jo odottamassa. Onneksi toisten lapsia on helpompi ohjata ja neuvoa. Muutoin ei töissä jaksaisi. Lemmikieläiminä on partaimumonneja kun muut eivät oikein menesty. Juicekin lauloi, että ne jotka ei osaa ryhtyy opettamaan.
Bloggausta
Jotain jokapäiväistä vuodatusta voit seurata myös blogistani, johon koitan kirjailla ajatuksiani ajankohtaisista aiheista ja päivien mietteistä. Blogiin ->
Leipä on kallista Suomessa toisin kuin muualla Euroopassa
Miksi elintarvikkeiden hinta ei käyttäydy samalla tavalla Suomessa kuin esim Keski-Euroopassa? Ruoan tuottajien saamat tulot ovat ainakin julkisuuden perusteella mieluummin laskussa kuin nousussa. Siitä huolimatta, että mm. lannoitekustannukset nousivat taannoin huikeasti. Viekö teollisuus vai kauppa nyt välistä? Joku epäili, että kauppa varautuisi ruoan lvv:n laskuun. Miksi vain Suomessa. Onko meillä ahneus ottanut voiton lopullisesti. Jokaisen pitää syödä vaikka pärjäisi ilman muuta ylellisyyttä. Siksi ruualla on hyvä kääriä voittoja taantuman aikanakin. Fortum joutui hieman tulemaan kuluttajia vastaan oltuaan erityisen härski rahan perään. Kyllä nytkin osingot jaetaan.
Mielenterveyspotilaille kovat ajat
MTV 3 kertoi, että erilliset psykiatriset sairaalat pitää sulkea. Mieli 2009 -työryhmän puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että kansainvälisessä vertailussa Suomessa on laitospaikkoja edelleen reippaasti. Laitospaikkoja pitäisi laskea 3000:een nykyisestä 4600:sta. Työryhmä painottaa avohoitopalvelujen kehittämistä. Psykiatriset osastot tulisi rakentaa muiden sairaalan osastojen yhteyteen työryhmän mielestä.
Samaan aikaan Kelan kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko varoitti terapiarahojen loppumisesta Mielenterveysmessuilla. Vuoden 2009 terapioissa on jo 2 miljoonan euron rahoitusvaje, jollei eduskunta myönnä lisää rahaa lisätalousarviossaan. Tämä tarkoittaa, että uusien Kelan kustantamien terapioiden aloittamista pitää rajata. (Tässä yhteydessä todettakoon, että Kauhajoen ampumatapahtumaan liittyviin terapioihin on varattuna erillinen määräraha.) Se, että rahaa tulisi, ei vielä tarkoita, että tekijöitä olisi tarpeeksi.
Psykiatrinen avohoito ei ole toipunut vielä edellisestä laitospaikkojen alasajosta ja nyt suunnitellaan jo uutta. Toivottavasti olemme oppineet jotakin ja vältämme potilaiden heitteillejätön.
Psykiatriasta syntipukki?
Näyttää olevan maan tapa, että väkivaltarikosten yhteydessä löydetään syylliseksi psykiatrinen palvelujärjestelmä. Tietysti resurssipula on tiedossa ja paineita hoitoon pääsyssä on paikoitellen kovastikin. Kuitenkin on vaikea ymmärtää, että kokonaan unohdetaan tekijät, jotka vaikuttavat mahdolliseen psykiatriseen avun tarpeeseen. Lienee loogista ajatella, että ensin on jostakin syystä syntyneitä ongelmia ja vasta sen jälkeen hoidontarve. Eikö tulisi keskustella siitä miksi nuoret miehet voivat pahoin. Nuorten ongelmat eivät lopu siihen, että palkataan lisää psykologeja tai psykiatreja. Tietysti se olisi hyvä lisä huonoihin resursseihin. Kyseessä on kuitenkin oireen hoito eikä ydinongelmaan päästä vaikuttamaan.
Tuuliajolla
Viinan yletön läträäminen ja seksin räävitön esiintuominen kaikkialla edesvastuuttomasti kuormittaa kohtuuttomasti lapsiamme ja nuorisoamme. Me aikuiset emme enää kykene toimimaan turva-ankkureina lastemme kehitykselle vaan päästämme heidän valmistautumattomina aikuisuuden merelle. Seurauksena paljon haaksirikkoja ja ikäviä menetyksiä.
Käyttö ei ole kokeilua
Nuoruusikään kuuluuvat erilaiset kokeilut ja hölmöilytkin elämisen taitoja opetellessa. Nuoruusikä jatkuukin pitkälle yli kahdenkympin. Monenlaista siinä ehtii kokeilla myös päihteitä. Varsinkin alaikäisen toistuva tupakan ja alkoholin käyttö ei ole kuitenkaan kokeilua. Säännöllinen tupakointi tai nuuskaaminen on riippuvuutta, joka vaatii puuttumista ja apua. Jokaviikkoiset ryyppäämiset eivät myöskään ole enää kokeilua vaan vakava päihdeongelma. Nuoret itse tunnistavat sen mutta tarvitsevat aikuisten, mieluiten vanhempiensa apua katkaistakseen kierteen. Lapsuuteen sen sijaan päihdekokeilu tai tupakointi ei kuulu.
Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi eivät kansaamme pelasta
Hallituksen suunnittelema KASTE-ohjelma tavoittelee huomattavia supistuksia laitoshoidossa niin lasten ja nuorten erikoissairaanhoidossa, vanhustenhuollossa kuin lastensuojelussakin. Lasten ja nuorten oireilun vaikeutuminen ja vanhusten määrän kasvu eivät lupaa helppoja aikoja ohjelmalle. Ainoa keino saavuttaa tavoitteet on kansalaisten huomattava aktivoituminen. Lasten ja nuorten asiaa edistääkseen kansan tulisi kiertää viini/viinapullon korkki kiinni ja keskittyä jälkeläistensä ja itsensä hyvinvointiin. Lapset pärjäävät rajoilla ja rakkaudella ja vanhempien hyvällä esimerkillä. Aikuiset kun pitävät hyvää huolta itsestään niin fyysisesti kuin henkisestikin niin pärjäävät pitkään omillaan ilman laitospaikkaa. Eikö olekin helppoa eikä maksa juuri mitään. Siksipä se tuskin toteutuukaan.
Ahdistelua ja hyväksikäyttöä
Seksuaalinen ahdistelu on vakava kysymys erityisesti lasten ja nuorten maailmassa. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja vaatimattomilta vaikuttavat tuomiot eivät kirvoittaneet kansanedustajia läheskään niin suureen paatokseen kuin eduskunnan ahdistelu väitteet. Lasten hätä tuntui jäävän pieneksi verrattuna siihen kun oma kunnia oli kyseessä. Sanotaan, että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Kyllähän Stakesin tutkijakin toki jo muistutti meitä lasten ja nuorten vaikeuksien turhasta korostamisesta ja oireilemattomien unohtamisesta. Ehkä on parempi sitten kirjoittaa vaikka rinnoista.
Turhaa hälyä!
Stakesin tutkijan mielestä Suomessa pidetään suhteettoman suurta meteliä lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Enemmistöllä heistä menee tutkijan mukaan ihan hyvin. Onneksi meneekin. Lasten- ja nuorisopsykiatrialla ja lastensuojelulla on kädet täynnä töitä sen vähemmistönkin kanssa. Tiedossa on, että 80 % lapsistamme voi vähintään kohtuullisen hyvin psyykkisesti. Kuinka suurta meteliä saamme pitää niistä 20 % lapsia, joilla on selviä psyykkisiä oireita ja vain vähemmistö saamassa apua niihin. Meteliä tulee pitää yllä niin kaun, että saamme riittävästi tekijöitä perusterveydenhuoltoon, kouluihin ja lastensuojeluun. Erikoisairaanhoito selviää kyllä jos perustasolle saadaan lisää toimijoita. Ainakin Etelä-Pohjanmaalla.
Kauhajoella jatketaan elämää
Tragedian jälkeisestä shokista on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa tunteet nousevat pintaan. Auttajien työ jatkuu tiiviinä Kauhajoen lisäksi muissakin kunnissa. Alkuvaiheiden jälkeen tullaan jatkamaan joidenkin kanssa työtä hyvinkin pitkään. Tarvittavan ajan. STM:n Kauhajoki -työryhmä on aloittanut työnsä ja antaa tukensa traumatisoituneiden ihmisten auttamiseen. Luvassa on aiempien kokemusten välittämisen ja jakamisen lisäksi konkreettisia toimia, rahoituksen ja osaamisen resurssoimista. Erityistä tukea tarvitaan pitkään ja sitä tullaan järjestämään. Ihmisiä ei jätetä yksin. Etelä-Pohjanmaan vahvuus on yhteisöllisyys nytkin.
Kriisi- ja traumahoidot eivät kuitenkaan yksin riitä. Nyt on aika myös vahvistaa kunnan peruspalveluja ja erityisesti koulujen resursseja. Tulee myös aika miettiä perusteellisemmin mitä muutoksia pitää tehdä arjessa ja arvoissa. Kriisit lisäävät luonnollisesti meidän valmiuksiamme selvitä uusista kriiseistä. Mutta tyydymmekö siihen vai pitäisikö kuitenkin yrittää muuttaa maailmaa.
Pakkopullaa
Sosiaali- ja terveysmenoja on jo totutti pitämään pakkopullana, joka on syötävä joka vuosi halusi sitä tai ei. Ja lisäannoksiakin pakotetaan ottamaan ainakin kerran vuodessa. Mielestäni asialle olisi kyllä tehtävissä jotakin. Tosin se vaatisi toimintojen uudistamista ja kärsivällisyyttä. Säästöt eivät tule heti jos ovat tullakseenkaan. Mutta ehkä voitaisiin ehkäistä jatkuvaa menojen kasvua. Se vaatisi myös kuntalaisten sitoutumista. Asiasta on jo olemassa erilaisia hankkeiden kautta saatuja tietoja ja uusia toimintamalleja on meidänkin alueella jo viritelty. Ne tarvitsevat kuitenkin myös kuntalaisten tuen.
